Lähtökohtanani on kokeilla ja kehittää kolmessa klassisen musiikin konserttikokonaisuudessa erilaisia toiminnallisia tapoja, joilla yleisö saa halutessaan ohjatusti osallistua. Konsertit perustuvat kokonaan tai osittain improvisoituun musiikkiin. Tavoitteena on luoda osallistavaa ja inklusiivista, luovaan tekemiseen kutsuvaa toimintaa ja sen käytäntöjä klassisen musiikin konserttikontekstissa, antaa ääni sellaisille kuulijoille, jotka ovat tähän mennessä ehkä tahtomattaan olleet ”vain” kuulijoita.

Vaikka myllerrän jatkotutkinnossani konsertteja uudenlaiseksi, lähtökohtana täytyy aina olla vapaaehtoisuus osallistumiselle. Pidän tätä erityisesti omassa toiminnassani suurennuslasin alla ja viestin sen monin eri tavoin yleisölle. Turvallisesta ja samalla myös rohkeasta tilasta kirjoittavat mm. Brian Arao ja Kristi Clemens artikkelissaan From Safe Spaces to Brave Spaces (Arao&Clemens, 2013). Turvallisen tilan luominen ja rohkeuteen kannustaminen ovat konsertissa tavoitteenani ja välitän sitä yleisölle kaikella toiminnallani; puheella, katseella, kehonkielellä, musiikillisella tekemisellä, ääni-ilmaisulla, kokonaisilmaisulla, joskus jopa kevyellä kosketuksella, jos koen että minulla on syntynyt yhteys kyseiseen ihmiseen ja olen saanut sanattomasti luvan koskea.

Lähde: Arao, B. & Clemens, K. 2013. From safe spaces to brave spaces. A New Way to Frame Dialogue Around Diversity and Social Justice. 135-150. Teoksessa The Art of Effective Facilitation, edit. Landerman, L.M. Abingdon: Taylor & Francis Group.